Näin kartta syntyy

Piirrämme jokaisen kartan erikseen valitsemasi paikan ympärille. Tällä sivulla kerromme, mitä aineistoja käytämme ja miten niistä tulee juliste.

Aineistot

  • Traficomin merikarttatietokanta. Syvyysalueet, syvyyskäyrät ja luotaukset rannikolta sekä merikartoitetuilta järviltä, kuten Saimaalta ja Päijänteeltä. Luotaukset on tehty vuosien 2001 ja 2025 välillä.
  • Suomen ympäristökeskuksen järvien syvyysaineisto. Syvyysalueet ja syvyyskäyrät noin 1 900 järvestä. Ranta10-rantaviivoista tunnistamme, millä järvellä valitsemasi paikka on, ja Järvi-meriwikin järvirekisteristä tulee järven suurin syvyys.
  • Maanmittauslaitoksen aineistot. Järvet ja joet maastotietokannasta, paikannimet nimistörekisteristä, laserkeilattu korkeusmalli 2 metrin tarkkuudella ja ilmakuvallisen version värillinen ilmakuva.
  • Museoviraston muinaisjäännösrekisteri. Kalliomaalaukset, muinaislinnat, hylyt ja muut kohteet, jotka kartta näyttää tai joihin se osoittaa.

Pohjan muoto

Syvyysalueet kertovat, missä vesi on esimerkiksi 3–6 metriä syvää. Laskemme jokaiselle kohdalle syvyyden sen mukaan, kuinka kaukana se on matalammasta ja syvemmästä rajasta, ja syvimmät kohdat saavat syvyytensä luotauksista. Näin pohja saa jatkuvan muodon, josta piirrämme kerrokset. Koekartassa Yövedellä laskettu pohja poikkesi luotauksista mediaanina noin metrin.

Maa

Korkeusmalli näyttää kalliot, harjut ja jääkauden uurtamat muodot. Kartassa ilman ilmakuvaa maa on piirretty vaaleilla paperin sävyillä, jotta vesi erottuu. Ilmakuvan kanssa maa on värillinen.

Teksti

Kartan paikannimet tulevat Maanmittauslaitoksen nimistörekisteristä. Selät, lahdet, järvet ja joet ovat kursiivilla, saaret ja kylät pystykirjaimin, ja niemien ja talojen nimiä on vain merkitsemäsi kohdan lähellä. Jos kaksi nimeä osuisi päällekkäin, vähemmän tärkeä jää pois. Syvyysluvut tulevat Traficomin luotauksista. Niitä on koko vesialueella vähintään 13 millimetrin välein, eikä yksikään osu kahden kerroksen rajalle, joten jokainen erottuu taustastaan. Niitä on vain merikartoitetuilla vesillä, kuten rannikolla, Saimaalla ja Päijänteellä. Syvin kohta on merkitty renkaalla ja syvyydellä, ja jos se on koko järven syvin, kartassa lukee niin. Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä kartalle tulevat lähistön kalliomaalaukset, muinaislinnat, jatulintarhat, hylyt ja muut harvinaiset kohteet. Jos sellainen on enintään 3 kilometrin päässä kartan reunasta, reunalla näkyy nuoli ja etäisyys. Tilatessasi valitset, onko kartassa nimet, syvyysluvut, nämä kohteet ja piste. Otsikko ja alaotsikko tulevat kartan alle, jos kirjoitat ne, ja kirjasin on EB Garamond. Aineistojen lähteet näkyvät tilaussivullasi, ja ne on tallennettu myös tiedostoihin.

Paino

Painotiedosto on 300 dpi, ja tummimmat syvyydet säädetään mattapaperille sopiviksi, jotta ne eivät sulaudu toisiinsa.

Ei navigointikäyttöön

Kartta on juliste, ei merikartta. Pohjan muoto on laskettu mittauksista, ja osa aineistoista on vuosia vanhoja. Älä käytä karttaa veneilyyn.